Toiminimiyrittäjän verotusopas

Toiminimiyrittäjät

Oletko toiminimiyrittäjä tai haluaisitko sellaiseksi? Mikäli näin on, sinun on hyvä tietää myös toiminimen verotukseen liittyvistä asioista. Käydään tässä artikkelissa hieman läpi millainen on toiminimen verotus. 

Sisällysluettelo

Toiminimiyrittäjän verot

Toiminimen verotus on hieman erilaista kuin palkansaajan verotus. Toiminimiyrittäjän tuloa verotetaan ansio- ja pääomatulona. Kun tilikauden tuloista vähennetään tilikauden kulut sekä aikaisempien vuosien tappiot, saadaan tilikauden verotettava yritystulo. Tästä vähennetään vielä 5 % yrittäjävähennystä ja jäljelle jäävä osuus on yritystulo, joka jaetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa ansio- ja pääomatuloksi. 

Ansiotuloiksi lasketaan mm. palkkatulot, eläketulot, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus ja osakeyhtiöstä saadun osingon ansiotuloksi laskettava osuus. Ansiotulosta maksetaan veroa progressiivisen asteikon mukaan. Siitä maksetaan myös sairasvakuutusmaksu. 

Pääomatuloa on varallisuuden tuottama tulo, kuten vaikkapa vuokratulo, voitto-osuus sijoitusrahoituksista, korkotulo, jaettavan yritystulon pääomatulo-osuus tai metsätalouden pääomatulo. 

Kun pääomatulojen yhteismäärästä vähennetään pääomatulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot ja pääomatulon hankintaan otetusta lainasta maksetut korot, saadaan verotettava pääomatulo. Eli kyseessä on tulonhankkimisvelka. 

Miten toiminimiyrittäjän verot maksetaan?

Toiminimen ansiotulon verotus tapahtuu ennakkoveroilla eli yrittäjän pitää tehdä etukäteen arvio tuloista, jonka perusteella hän maksaa veroja.

Yritystoiminta alussa saattaa olla hankala arvioida koko vuoden tuloja etukäteen. Onkin parempi tehdä varovainen arvio kokonaissummasta, ja päivittää tilannetta tarvittaessa ja pyytää verottajalta lisää maksueriä, jos tulot kasvavat selkeästi isommiksi kuin on ensin arvioitu.  

Puuttuvat summat pitää maksaa täydennys- tai jäännösveroina jos vuoden päätyttyä käy ilmi, että veroja ei ole maksettu riittävästi. Tai jos vuoden alussa tehty tuloarvio on ollutkin liian optimistinen, saat liikaa maksetut verot myöhemmin takaisin veronpalautuksina. Veronpalautusten ongelmana on kuitenkin se, että ne maksetaan vasta myöhemmin, vaikka rahoille takuulla olisi parempaakin käyttöä itse yritystoiminnassa.

Lisäennakko tulee hakea OmaVero-palvelussa ennen maksamista. Lisäennakkoa voi hakea ja maksaa verovuoden päätyttyä, mutta ainoastaan verotuksen päättymiseen asti. Näet oman päättymisajankohtasi OmaVerosta. Voit maksaa lisäennakkoa ilman viivästyskorkoa päättynyttä verovuotta seuraavan vuoden tammikuun ajan.

Toiminimiyrittäjän veroilmoitus

Toiminimiyrittäjän on annettava sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus, että henkilöasiakkaan veroilmoitus. Elinkeinotoiminnan veroilmoituksella ilmoitetaan yritystoimintaan liittyvät tuotot ja kulut. Ilmoitus on jätettävä, vaikka yrityksellä ei olisikaan ollut toimintaa verovuonna.

Elinkeinotoiminnan veroilmoituksen lisäksi toiminimiyrittäjä saa myös henkilökohtaisilla tiedoilla esitäytetyn veroilmoituksen. Henkilöasiakkaan veroilmoitukseen on mahdollista tehdä henkilökohtaiseen verotukseen liittyviä korjauksia ja lisäyksiä. Huomaathan että myös puolisosi on jätettävä veroilmoitus samalla aikataululla, vaikka hän ei olisikaan osallisena yritystoimintaasi.

Mikäli sinulla on ulkopuolinen kirjanpitäjä, hän auttaa täyttämään veroilmoituksen asiantuntemuksellaan. Vaikka kirjanpitäjä sen täyttäisikin, olisi yrittäjän itsekin hyvä sisäistää, veroilmoituksen täyttöprosessi ja mitä kaikkia tietoja siihen pitää kirjata. 

Esitäytetty veroilmoitus on syytä tarkastaa huolella ja tehdä siihen tarvittavat muutokset ja täydennykset. Muokattu veroilmoitus pitää palauttaa verotoimistoon siihen päivämäärään mennessä, joka on merkitty lomakkeeseen. 

Yrittäjällä on mahdollisuus vähentää yritykseen liittyviä kuluja verotuksessaan ilmoittamalla kuluneen vuoden aikana tehtyjen ja yrityksen liiketoimintaan liittyvien hankintojen kulut veroilmoituksessa. Veron kokonaismäärä siis pienenee kokonaisveron määrästä tehtävien vähennyksien yötä.

Millaisia kuluja toiminimiyrittäjä voi vähentää?

Lainaa 20000 kuva 2

Toiminimiyrittäjänä sinun kannattaa vähentää verotuksessa kaikki mahdolliset kulut, sillä ne pienentävät yrityksesi tulosta. Ja kun tulos on pienempi, myös maksamasi vero pienenee. Onkin syytä pitää kuitit ja tositteen tallessa ja toimittaa ne kirjanpitäjälle. Jos mietit kumpi olisi parempi, kevytyrittäjyys vai toiminimi, niin tässä mielessä toiminimi, sillä kevytyrittäjänä et voi tehdä tällaisia vähennyksiä. 

Voit laittaa vähennyksiin työkalut sekä toimistotarvikkeet. YEL-maksut ja verkkosivujen domainmaksut voit myös laittaa vähennyksiin, kuten myös erilaiset ohjelmistot ja palvelinkulut. Markkinointikulut kuten lehti-ilmoitukset, mainostoimiston maksut ja digimainontakulut menevät myös vähennyksiin. Luonnollisesti puhelin- ja nettikulut voi vähentää liiketoimintaan kuuluvan käytön osalta. 

Toiminimen perustamiskulut voi vähentää verotuksessa, samoin edustuskuluista puolet. Mikäli teet töitä kotoa käsin, voit tehdä vähennyksen joko todellisten kulujen tai verottajan vahvistaman summan mukaan. Jos tarvitset työssäsi erillisiä työvaatteita, nekin voit laittaa vähennyksiin. 

Mikäli matkustaminen liittyy liiketoimintaasi, voit vähentää matkakulut verotuksessa. Lisäksi auton työkäytöstä aiheutuneet todelliset kustannukset voi laittaa vähennyksiin. 

Mistä aloitteleva yritys saa rahoitusta?

Toiminimiyrittäjä voi hakea lainaa joko pankista tai verkossa toimivilta rahoituslaitoksilta. Toiminimiyrittäjä voi myös hakea lainaa myös omalla nimellään ja lainata rahan sitten yritykselleen. Tällöin lainan ei ole pakko olla yrityslaina, vaan voi valita eri vaihtoehdoista. Muista, että toiminimi vastaa ottamastaan lainasta aina henkilökohtaisella omaisuudellaan. 

Vakuudeton yritysluotto voi olla kelvollinen vaihtoehto silloin, kun haluat kasvattaa yrityksesi liiketoimintaa nopeasti tai hakea rahoitusta äkillisiin ja lyhytaikaisiin kulueriin.

Starttiraha ei ole varsinaisesti yrityksen rahoitusta, vaan yrittäjälle annettavaa tukea. Sitä haetaan omasta TE-toimistosta ennen yritystoiminnan alkamista ja sen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo, kun uuden yrityksen tuotot eivät vielä ole tarpeeksi suuret. 

Pitääkö toiminimiyrittäjän maksaa arvonlisäveroa?

Toiminimiyrittäjä on alv-velvollinen mikäli yrityksen liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Tämän rajan ylityttyä yrittäjän tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvollisuusrekisteriin. Yrittäjä maksaa arvonlisäveron oma-aloitteisten verojen veroilmoituksessa. Verohallinto ei lähetä erillistä tilisiirtolomaketta, vaan yrittäjän pitää ihan itse huolehtia että arvonlisäverot on maksettu ajallaan. Ajattele tämä valtiolle kuuluvaksi rahaksi eikä se kuulu sinulle. 

Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa 

Palkan maksaminen itselle ei olisi kovin järkevääkään, sillä yrittäjän ja yrityksen varat ovat käytännössä yhteiset. Palkan asemasta yrittäjä voi siirtää omalle tililleen yrityksen varoista yksityisottoina. Yksityisotot eivät siis ole yrityksen kulua, mutta ne on kuitenkin ilmoitettava veroilmoituksessa. Yksityisotot ovat verovapaita, sillä maksaahan yritys veroja jo tuloksen mukaan. Yksityisottosi voi olla vaikka suomalaisen keskituloa vastaava summa, kunhan muistat jättää yrityksen tilille tarpeeksi rahaa verojen maksuun. 

Viimeisimmät artikkelit

Scroll to Top