Näin korkolain viitekorko ja korkokatto määräävät lainan todellisen hinnan

Moni lainanhakija luulee, että Suomen lakisääteinen korkokatto on kiinteä 15 prosenttia tai 20 prosenttia. Kumpikin oletus menee pieleen. Suomen kuluttajansuojalaki sitoo vakuudettomien kuluttajaluottojen enimmäiskoron elävään kaavaan, joka reagoi Euroopan keskuspankin korkopäätöksiin puolen vuoden välein. Vaikka yli 100 prosentin pikavipit ovat historiaa, lain sallima 150 euron vuotuinen kulukatto nostaa pienten lainojen todellisen vuosikoron yhä yllättävän korkeaksi.

Laskimme erisuuruisten lainojen lakisääteiset enimmäiskulut eurolleen. Luvut näyttävät suoraan, miten lainan nimelliskorko ja kuukausittaiset tilinhoitopalkkiot käyttäytyvät arjessa.

Miten lakisääteinen korkokatto (15 % + viitekorko) määräytyy

Suomen kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a § ja 17 b § asettavat kuluttajaluotoille kolme ehdotonta hintarajaa:

  • Nimelliskoron katto (15 prosenttiyksikköä + viitekorko, enintään 20 %): Luottosopimuksen mukainen lainan nimelliskorko saa olla korkeintaan 15 prosenttiyksikköä, johon luotonantaja lisää korkolain 12 §:n mukaisen viitekoron. Vaikka yleinen korkotaso nousisi poikkeuksellisen korkealle, lainan nimelliskorko ei saa silti koskaan ylittää 20 prosenttia. Takaraja on ehdoton.
  • Muiden luottokustannusten katto (0,01 % päivässä, enintään 150 euroa vuodessa): Luotonantaja saa periä avausmaksuja, tilinhoitomaksuja ja laskutuslisiä korkeintaan 0,01 prosenttia päivässä (3,65 prosenttia vuodessa) luottosopimuksen mukaisesta lainasummasta tai luottorajasta. Vuosikulut eivät saa koskaan ylittää 150 euroa. Pienissä, vähintään 30 päivän luotoissa yhtiö saa kuitenkin periä kuluja aina 5 euroon asti, vaikka 0,01 prosentin päiväraja jäisi euroissa sen alle.
  • Eräpäivän siirron ja maksuohjelman muutoksen katto (enintään 5 euroa kerralta): Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 b § määrää, että luotonantaja saa veloittaa maksuajan pidentämisestä ennen eräpäivää korkeintaan 5 euroa kerralta (edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä) ja yhteensä enintään 20 euroa vuodessa.

Suomen Pankki vahvistaa korkolain mukaisen viitekoron kahdesti vuodessa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden koron perusteella, pyöristäen sen seuraavaan ylempään puoleen prosenttiyksikköön. Ensimmäinen jakso alkaa tammikuussa (1.1.–30.6.) ja toinen heinäkuussa (1.7.–31.12.). Jos korkolain viitekorko on esimerkiksi 2,50 prosenttia, luotonantaja saa periä lainasta korkeintaan 17,50 prosentin nimelliskorkoa (15 % + 2,50 %). Viitekoron ollessa 3,50 prosenttia enimmäiskorko on 18,50 prosenttia. Jos luottosopimus sitoo koron korkolain viitekorkoon, luotonantajan täytyy laskea sopimuksen korkoa samassa suhteessa aina, kun viitekorko alenee.

Mitä 500, 2 000 ja 15 000 euron laina saa laillisesti maksaa

Laki suitsii nimelliskoron tiukkaan haarukkaan. Todellinen vuosikorko sisältää kuitenkin koron lisäksi myös tilinhoitomaksut, joten se käyttäytyy pienessä pikaluotossa aivan eri tavalla kuin suuressa pankkilainassa. Siksi pienten pikavippien korot ja todelliset vuosikorot näyttävät prosentteina yhä korkeilta, vaikka laki leikkaa euromääräiset kulut muutamaan euroon:

Lainatyyppi ja pääomaLaina-aikaNimelliskorko ja kulut (viitekorko 2,5 %)Korot ja kulut yhteensäTodellinen vuosikorko
500 euron pikaluotto30 päivääKorko 17,5 % + kulu 5 €12,19 € (korot 7,19 € + kulu 5 €)34,1 %
2 000 euron kertalaina maksimikuluilla24 kuukauttaKorko 17,5 % + tilinhoito 6,08 €/kk (73 €/v)531 € (korot 385 € + kulut 146 €)26,5 %
2 000 euron nosto 5 000 euron tililuotosta24 kuukauttaKorko 17,5 % + tilinhoito 12,50 €/kk (150 €/v)685 € (korot 385 € + kulut 300 €)34,5 %
15 000 euron laina maksimikorolla5 vuottaKorko 17,5 % + tilinhoito 12,50 €/kk8 360 € (korot 7 610 € + kulut 750 €)20,8 %
15 000 euron kilpailutettu pankkilaina5 vuottaKorko 8,2 % + tilinhoito 5 €/kk3 635 € (säästö 4 725 €)9,3 %

Vertailusta erottuu suomalaisen lainamarkkinan tärkein nyrkkisääntö. Lyhyessä 30 päivän pienlainassa euromääräinen kulu jää tiukan lain ansiosta 12,19 euroon. Suuremmassa viiden vuoden kulutusluotossa tilanne kääntyy päälaelleen. Maksimikorkoisen luoton ja kilpailutetun pankkilainan hintaero repeää peräti 4 725 euroon.

Miksi rahoitusyhtiöt veloittavat 12,50 euroa kuukaudessa ja miten 4 110 euron luottoraja liittyy siihen

Lähes jokaisen rahoitusyhtiön hinnastossa toistuu täsmälleen sama kuukausittainen tilinhoitomaksu: 12,50 euroa. Luku ei ole sattumaa. Kun jaat lain salliman 150 euron vuotuisen kulukaton kahdellatoista kuukaudella, päädyt tasan 12,50 euroon kuukaudessa.

Harva lainanhakija kuitenkin tietää, että luotonantaja ei saa veloittaa täyttä 12,50 euron kuukausimaksua pienestä kertalainasta. Koska laki sitoo kulukaton myös 0,01 prosentin päivärajaan (3,65 prosenttia vuodessa), täysi 150 euron vuosikulu vaatii vähintään 4 110 euron lainasumman tai luottorajan (150 € / 0,0365 = 4 109,59 €). Esimerkiksi 1 000 euron kertalainassa tilinhoitomaksu saa olla korkeintaan 0,10 euroa päivässä eli 3,04 euroa kuukaudessa (36,50 euroa vuodessa), ja 2 000 euron kertalainassa korkeintaan 6,08 euroa kuukaudessa (73 euroa vuodessa).

Tässä kohtaa näet keskeisen eron siinä, miten rahoitusyhtiöt hinnoittelevat joustoluoton, kertalainan ja osamaksun. Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a § sitoo nimelliskoron katon kuluttajan nostamaan luottoon, mutta 0,01 prosentin päiväkohtaisen kulukaton sopimuksen mukaiseen luottorajaan. Siksi monet rahoitusyhtiöt myöntävät hakijalle automaattisesti 4 110–5 000 euron jatkuvan luottorajan, vaikka hakija tarvitsisi vain 1 000 euron noston. Korkea luottoraja antaa yhtiölle laillisen oikeuden veloittaa täydet 12,50 euroa kuukaudessa (150 euroa vuodessa) myös 1 000 euron nostamallesi saldolle, jolloin pelkkä tilin ylläpito syö 15 prosenttia nostamastasi pääomasta vuodessa.

Miten lakimuutokset kohtelevat vanhoja lainasopimuksia

Eduskunta on kiristänyt Suomen korkokattoa vaiheittain, eivätkä uudet lakipykälät leikkaa vanhojen kertaluottojen korkoja takautuvasti. Oman lainasi laillinen enimmäiskorko määräytyy sen mukaan, milloin olet allekirjoittanut sopimuksen:

  • Ennen 1.9.2019 voimassa olleet sopimukset: Vähintään 2 000 euron kulutusluotoilla ei ollut lainkaan lakisääteistä korkokattoa, ja alle 2 000 euron luotoissa todellisen vuosikoron katto oli 50 prosenttiyksikköä plus viitekorko.
  • Ajalla 1.9.2019–30.9.2023 voimaan tulleet sopimukset: Kaikkia uusia kulutusluottoja koski kiinteä 20 prosentin nimelliskorkokatto sekä 0,01 prosentin päiväkohtainen ja 150 euron vuotuinen kulukatto.
  • 1.10.2023 alkaen voimaan tulleet sopimukset ja uudet tililuottonostot: Nykyinen 15 prosenttiyksikön ja viitekoron yhdistävä korkokatto koskee kaikkia uusia sopimuksia. Lisäksi lain siirtymäsäännöksen mukaan jokainen 1.10.2023 jälkeen nostamasi uusi erä vanhastakin jatkuvasta tililuotosta tai joustoluotosta kuuluu automaattisesti nykyisen tiukemman korkokaton suojaan.

Miten laki rankaisee korkokattoa rikkovaa luotonantajaa

Kuluttajansuojalaki rankaisee korkokaton tai kulukaton ylittämisestä ankarasti. Jos luotonantaja perii sopimuksessa korkoa tai kuluja yli laillisen enimmäismäärän, yhtiö menettää oikeutensa kaikkiin lainakuluihin. Silloin sinun ei tarvitse maksaa lainasta euroakaan korkoa eikä tilinhoitomaksuja. Palautat vain nostamasi lainapääoman, ja luotonantajan täytyy vähentää mahdollisesti liikaa maksamasi kulut suoraan jäljellä olevasta pääomasta. Epäselvissä tilanteissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta auttaa tarkistamaan sopimuksen laillisuuden.

Maksatko yhä pois vanhaa, ennen lakimuutoksia nostamaasi 19–20 prosentin kertalainaa tai joustoluoton vanhaa saldoa? Silloin tehokkain ratkaisu on maksaa vanha saldo pois uudella kilpailutetulla pankkilainalla tai vaatia kohtuuttomissa vanhoissa sopimuksissa pikaluottojen kohtuullistamista.

Usein kysytyt kysymykset

Koskeeko kuluttajansuojalain korkokatto myös luottokortteja ja auton osamaksua?

Korkokatto (15 prosenttiyksikköä + viitekorko) ja 150 euron vuotuinen kulukatto koskevat kaikkia luottokortteja, verkkokauppojen korollisia erämaksuja, tililuottoja ja vakuudettomia pankkilainoja, mukaan lukien pankin myöntämä vakuudeton autolaina. Laki jättää korkokaton ulkopuolelle ainoastaan esinevakuudelliset asuntolainat, panttilainauslaitosten luotot sekä autoliikkeiden osamaksusopimukset, joissa ostamasi ajoneuvo toimii rahoituksen vakuutena eikä asiakkaalla ole oikeutta nostaa sopimuksesta rahaa.

Voiko lainan todellinen vuosikorko olla laillisesti yli 20 prosenttia?

Kyllä voi. Lakisääteinen katto rajoittaa lainan nimelliskorkoa (enintään 15 prosenttiyksikköä + viitekorko) ja muita luottokustannuksia (enintään 0,01 % päivässä ja 150 euroa vuodessa) erikseen. Pienessä lainassa tai suuren luottorajan tililuotossa lain sallima kuukausittainen tilinhoitomaksu nostaa matemaattisen todellisen vuosikoron yli 20 prosentin, vaikka sekä nimelliskorko että euromääräiset kulut pysyvät tarkasti lain rajojen sisällä.

Miten kuluttajansuojalain korkokatto eroaa pankin myymästä asuntolainan korkokatosta?

Kuluttajansuojalain korkokatto on jokaiselle kuluttajalle täysin ilmainen, pakottavaan lakiin perustuva enimmäishintaraja vakuudettomille kuluttajaluotoille. Pankin myymä asuntolainan korkokatto tai korkoputki on puolestaan vapaaehtoinen, maksullinen lisäpalvelu, jolla asuntovelallinen voi lisämaksusta suojata oman asuntolainansa viitekoron nousulta valitsemansa määräajan ajaksi.

Miten saan vanhan korkeakorkoisen lainani koron uuden lain tasolle?

Kilpailuta vanhan lainan jäljellä oleva pääoma uudelleen pankkien kesken. Kun otat uuden kilpailutetun kertalainan ja maksat sillä vanhan sopimuksen kerralla pois, saat käyttöösi sekä nykyisen tiukan korkokaton suojan että pankkien välisen kilpailun tuoman matalamman koron.

Maksatko lainastasi korkokaton maksimia?

Älä tyydy lakisääteiseen enimmäiskorkoon, kun voit saada lainan huomattavasti halvemmalla. Vertaile pankkien todelliset vuosikorot ja vaihda kallis luotto edullisempaan.

Vertaile edullisimmat korot