Näin eri sukupolvet käyttävät rahaa eri tavalla – Lue blogikirjoitus

Näin eri sukupolvet käyttävät rahaa eri tavalla

Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta rahankäyttötottumukset eroavat eri sukupolvien välillä jonkin verran. Suurin osa nuorista opiskelee eivätkä opiskelijoiden tulot yleisellä tasolla ole järin suuret. Tästä syystä monet opiskelijat ovat tehneet valinnan käydä töissä opiskelun ohella. Itse kuulun myös opiskelijoiden kastiin, ja sitä kautta rahankäyttöä on pitänyt harkita tarkemmin. Yleisesti ottaen nuoret ehkä kuluttavat rahaa huolettomammin, mutta eivät kuitenkaan liian huolettomasti. Opiskelijabudjetin myötä on ehkä helpompi karsia menoja ja käyttää rahaa vain siihen, mitä välttämättä tarvitsee. Monille opiskelijoille – myös minulle itselleni – opintolaina on tärkeä lisä budjettiin. Se on edullista lainaa eikä takaisin maksustakaan tarvitse ihan heti huolehtia. Sen vaikutus menojen lisääntymiseen on opiskelijakohtaista.

Opintolainaa vai iltatöitä?

Aluksi olen itse suhtautunut opintolainaan aika nihkeästi enkä halunnut nostaa sitä, mutta lopulta ei ollut muuta vaihtoehtoa. Sen jälkeen olenkin noudattanut periaatetta, että nostan sitä vain silloin, kun tarvitsen sitä. Omalla kohdalla rahaa tulee muutenkin toisinaan käytettyä enemmän ja toisinaan vähemmän, mutta mielestäni olen järkevä sen käytön suhteen.

Ne opiskelijat, jotka ovat valinneet työssäkäynnin opiskelun ohella, ansaitsevat kunnon hatun noston. Silloin ei välttämättä tarvitse turvautua opintolainaan, mutta tulojen suuruus on toki otettava huomioon tukien kannalta. Työssäkäynti varmasti parantaa talouden tilannetta, mutta en usko sen hirveästi vaikuttavan menoihin. Se on hyvin opiskelijakohtaista, miten rahansa käyttää.

Nuoret opiskelijanaiset tekemässä ryhmätyötä

Osa opiskelevista nuorista voi saada rahallista avustusta myös vanhemmiltaan tai muilta sukulaisiltaan. Kyseiset avustukset voivat päätyä säästöön, kulua esimerkiksi laskujen maksuun tai omiin vapaa-ajan menoihin. Omalla kohdalla vastaavanlaiset avustukset menevät useimmiten säästöön tai kuluvat vapaa-ajan menoihin.

Työttömien nuorten ja keski-ikäisten keskuudessa rahan käyttöä varmasti pohditaan tarkemmin. Työttömän tuet eivät ole hulppeat, joten menoista on oletettavasti tingittävä ainakin silloin tällöin. Keski-ikäisillä rahan käyttöön vaikuttavat lisäksi mm. perheellisyys, auton ylläpito, erilaiset lainat (esimerkkinä asuntolaina). Toki nuorillakin voi olla jo oma perhe jne., mutta se ei ole niin yleistä ainakaan näin ulkopuolisen silmin asiaa tarkasteltuna. Perheellinen henkilö saattaa tarvita auton eikä sen käyttö ole halpaa – siitä on omakohtaista kokemusta noin vuoden ajalta. Useimmiten keski-ikäisenä myös jo asutaan omassa asunnossa, jota varten on mahdollisesti jouduttu nostamaan lainaa.

Työtön ja työssäkäyvä käyttää rahaa eri tavalla

Siinä, missä keski-ikäinen työtön joutuu tarkemmin harkitsemaan rahan käyttöä, keski-ikäisen työssäkäyvän tilanne voi olla huolettomampi. Tässäkin tapauksessa korostuu henkilön oma harkintakyky ja tulojen suuruus, mutta lähtökohtaisesti työssäkäyvän on helpompi kuluttaa rahaa enemmän. Nykyisin on kuitenkin mielenkiintoista huomata, että lyhytaikaisia pikaluottoja käyttää yhä useampi työssäkäyvä.

Omien vanhempien kohdalla on selkeästi ollut havaittavissa, että silloin rahaa käytetään enemmän, kun sitä on enemmän. Isän ja äidin kohdalla on taas eroa henkilökohtaisella tasolla – isä on aina ollut säästäväisempi ja äiti puolestaan tuhlailevampi. Heidän urallaan on väliin mahtunut myös työttömyysjaksoja, ja silloin rahaa on pyritty säästämään ja käyttämään järkevämmin.

Työssäkäyvällä rahaa tulee tasaisesti lompakkoon joka kuukausi

Kuten nuorilla ja keski-ikäisillä, myös ikäihmisillä tulot (eläke) vaikuttavat rahan käyttöön. Näiden lisäksi myös terveyden tilanne on keskeisessä asemassa ikäihmisillä. Useimmiten eläkkeet ovat pieniä ja terveydenhoitokulut jopa yllättävänkin suuria, mikä tarkoittaa sitä, että paljoa ylimääräistä rahaa ei välttämättä ole käytettävissä. Toisaalta taas ikäihmisten nuoruudessa rahaa ei ole ollut paljoa ja sitä kautta on varmasti opittu tulemaan toimeen vähemmällä ja säästämään. Tällöin monilla ikäihmisillä saattaa olla säästössä varoja, joita he voivat hyödyntää. Tällaisesta tapauksesta on hyvänä esimerkkinä oma ukkini, joka on aina ollut hyvin nuuka rahankäyttäjä ja on siten saanut vuosien saatossa kerättyä säästöjä.

Monet ikäihmiset eivät välttämättä ymmärrä paljoa nykytekniikan päälle ja heiltä jäävät älypuhelimet, tietokoneet ja jopa internet hankkimatta. Tällöin he voivat säästää rahaa ja käyttää sen johonkin muuhun tarpeelliseen. Nuorille taas nykytekniikka on hyvin olennainen osa elämää, ja jos haluaa pysyä viimeisimmän huudon mukana, se vaatii rahaa. Ikäihmisten ja nuorten välillä rahankäytössä on suurempi kuilu kuin nuorten ja keski-ikäisten välillä.

Kaikilla kuluu rahaa ruokaan, vaatteisiin, terveydenhoitoon, opiskeluun, asumiseen ym. perustarpeisiin, mutta näiden lisäksi rahaa tulee käytettyä alkoholi- ja tupakkatuotteisiin, harrastuksiin, matkusteluun, viihde-elektroniikkaan (tietokoneet, televisiot, älypuhelimet). Nuoret opiskelijat ja osa keski-ikäisistä saattavat käydä viikonloppuisin baareissa pitämässä hauskaa kavereidensa kanssa, ja rahaa saattaa kulua juomiin yllättävänkin paljon. Monesti ihmisillä on myös harrastuksia ja harrastuksesta riippuen rahaa kuluu hyvin vaihtelevasti.

Matkustaminen opiskeluaikana ja perheellisenä

Matkustamisen suhteen on eroja sukupolvien välillä – nuorilla ei välttämättä ole hirveästi vara matkustaa paljon tai ainakaan kovin kauas, mutta opintojen kautta on usein mahdollista päästä vaihtoon. Keski-ikäiset perheelliset taas useimmiten matkustavat lapsiystävällisiin kohteisiin ja osa ikäihmisistä saattaa jopa pysyvästi lähteä viettämään eläkepäiviään ulkomaille.

Lapsi leikkii meren rannalla

Kuten edellä on jo mainittu, rahankäyttöön vaikuttavat monet eri tekijät, mutta iästä riippumatta kaikki käyttävät rahaa perustarpeisiin. Suhtautuminen rahan käyttöön voi vaihdella sukupolvien välillä – nuoret käyttävät sitä ehkä hieman huolettomammin, keski-ikäiset jo harkitsevammin ja ikäihmiset todella harkitsevasti. Toki henkilökohtaisella tasolla voi olla suuria eroja kuului sitten mihin sukupolveen tahansa. Loppupeleissä kaikilla on kuitenkin valta päättää, miten ja mihin rahaa käyttää.